Ville Itälä: Parlamentin aktiivinen Itämerityöryhmä
Parlamentin epävirallinen Itämeri-yhteistyöryhmä Baltic Sea Intergroup kerää kokouksiinsa poikkipoliittisen otoksen Itämeren rantavaltioiden meppejä.
Ryhmä vetää EPP:läinen brittimeppi Christopher Beazley. On hienoa, että Itämeri kiinnostaa rantaviivastaan etäämmälläkin. Vaikka Itämeriryhmällä ei ole poliittista mandattia tai virallisesti toimivaltaa, on tärkeää, että Itämeriaisoista kiinnostuneet mepit voivat kokoontua säännöllisesti ja pohtia yhdessä Itämeripolitiikan uusia kohdennuksia.
Komission valmistellessa EU:n Itämeri-strategiaa, on parlamentti ottanut ohjat käsiinsä ajaakseen strategialle kokonaan omaa korvamerkittyä rahaa. Esitin komission budjettiin omaa budjettilinjaa Itämeri-strategialle ja ryhmämme otti aloitteen nimiinsä. Lokakuun täysistunnossa budjetin oma Itämerikohta sai hyväksynnän. Itämeren oma budjettilinja on välttämätön, jotta EU:n itämeri-strategian suhteen komissiolla on kättä pidempää.
On tärkeää, että EU:n Itämeri-strategia on käytännönläheinen ja koko unionin hanke. Jo tuttua pohjoista ulottuvuutta on syytä käyttää tämän sisäisen aluestrategian ulkoisena ulottuvuutena. Itämeri-strategialle tarvitaan myös jatkuvuutta ja laajemman strategian rinnalle konkreettinen toimintasuunnitelma.
Sisällöllisesti Itämeri-strategiassa on keskityttävä Itämeren ekologisen tilan parantamiseen. Myös meriturvallisuuskysymykset linkittyvät tähän tavoitteeseen välillisesti. Venäjän sitouttaminen Itämeritalkoisiin on ensisijaisen tärkeää. Itämeren kaasuputkihankkeessa on Venäjällä suuri poliittinen intressi. Tätä poliittista peukaloruuvia ei ole syytä jättää käyttämättä.
Itämeriasioissa puuhataan monella taholla ja tasolla. Hallinnollisesti olisikin paljon tehtävää, jotta synergiaedut olisivat riittävät. Kansalaisjärjestöt, viranomaiset, tiedeyhteisö ja alueelliset toimijat tekevät kukin hankkeitaan tahollaan. Vaikka yhteistyötäkin on, puuttuu kaikille yhteinen sateenvarjo-organisaatio. EU-rahan käyttö moneen, yksityisen tahon organisoimaan hankkeeseen on ollut takkuista. Väliin tarvittaisiin rahoitusinstrumentti, joka kanavoisi varoja mainioihin, jo olemassa oleviin projekteihin, kuten John Nurmisen säätiön fosforinpoistohankkeisiin.
Itämerimaiden hallitusten lisäksi myös EU on jo hyväksynyt Itämeren suojelukomissio, HELCOMin työstämän Itämeren suojelun toimintaohjelman. Siinä on sovittu hallitustenvälisestä toimintaohjelmasta, jonka tavoitteena on ekologisesti hyvinvoiva Itämeri vuoteen 2021 mennessä. Ohjelmassa määritellään muun muassa maakohtaiset päästörajat. Konkreettiset suunnitelmat ja tavoitteet ovat siis jo paperilla, mutta miten päästäisiin tekojen tasolle?
Itämeriyhteistyötä on tärkeää tehdä EU-tasolla, mutta samalla ei pidä unohtaa jo olemassa olevia kansainvälisiä toimintakanavia. Kaikkea koordinaatiota Itämerityön saralla on syytä lisätä, jotta pyörää ei aina tarvitsisi keksiä uudelleen. Tarvitaan myös hyvin kohdennettua rahaa, sillä ilman varoja on turha tehdä suunnitelmaa. Poliittinen tahto on nyt ilmastu, mutta on otettava vielä askel poliittisen päättäväisyyden suuntaan.
(Kok, EPP-ED)
Ville Itälä (Kok. / EPP-ED)
ville.itala@europarl.europa.eu
