Euroopan parlamenttiin valittujen jäsenten toimikausi on viisi vuotta. Parlamentin jäsenistä käytetään yleisesti "meppi"-nimitystä, joka tulee englanninkielisestä lyhenteestä "MEP" eli Member of the European Parliament. Parlamentissa on 754 jäsentä.

Naisten osuus Euroopan parlamentin jäsenistä on kasvanut joka vaaleissa. Suomesta valittiin kesäkuun 2009 vaaleissa kahdeksan naista ja viisi miestä. Koko uudessa parlamentissa naisia on noin 35 prosenttia.

Suomesta valitut jäsenet eivät muodosta erityistä "Suomi-ryhmää", vaan he sijoittuvat parlamentissa toimiviin poliittisiin ryhmiin. Parlamentissa on edustettuna 165 poliittista puoluetta, jotka ovat muodostaneet monikansallisia poliittisia ryhmiä, joita on seitsemän. Lisäksi on sitoutumattomia jäseniä. Suomen Keskustan ja RKP:n edustajat kuuluvat tälläkin kaudella ALDE-ryhmään, Kokoomuksen ja kristillisdemokraattien edustajat EPP-ryhmään, SDP:n edustajat S&D-ryhmään, vihreät Greens/EFA-ryhmään ja perussuomalaiset EFD-ryhmään.

Ryhmien lyhenteet tulevat englannin- tai ranskankielisistä nimistä. Ryhmien lukumäärä ja jäsenmäärät voivat muuttua vaalikauden aikana useitakin kertoja loikkausten tai uusien ryhmien perustamisten myötä.

Jokaisen vaalikauden puolivälissä parlamentti järjestäytyy uudelleen, esimerkiksi uusimalla poliittisten ryhmien ja valiokuntien johtoa sekä puhemiehistön. Puhemieheksi valittiin tammikuussa 2012 saksalainen Martin Schulz (S&D), jonka toimikausi kestää 2,5 vuotta, eli seuraavan vaalikauden alkuun heinäkuussa 2014. Schulz korvasi väistyvän puhemiehen Jerzy Buzekin (EPP, Puola).

Keskeinen osa parlamentaarikon työstä tehdään valiokunnissa, joita on 20. Lisäksi parlamentti voi perustaa väliaikaisia ja tutkintavaliokuntia. Kukin parlamentin jäsen kuuluu varsinaisena jäsenenä tavallisesti yhteen valiokuntaan ja varajäsenenä toiseen valiokuntaan. Lisäksi jäsen kuuluu sekavaliokuntiin tai valtuuskuntiin, jotka hoitavat parlamentin suhteita kolmansiin maihin. Valiokunta- ja valtuuskuntapaikkoja voidaan muuttaa viisivuotiskauden puolivälissä.

Parlamentin jäsenet työskentelevät suuren osan ajastaan Brysselissä, Belgiassa, missä kokoontuvat parlamentin valiokunnat ja poliittiset ryhmät. Parlamentin kotipaikka on Strasbourgissa, Ranskassa, jossa parlamentti pitää noin viikon mittaiset täysistunnot 12 kertaa vuodessa. Brysselissä pidetään ylimääräisiä täysistuntoja eli ns. mini-istuntoja. Parlamentin pääsihteeristö toimii Luxemburgissa.

Täysistunnot ovat avoimia yleisölle ja tiedotusvälineiden edustajille. Myös valiokuntien työskentely on pääosin julkista. Parlamentin mietinnöt ja muut asiakirjat ovat julkisia ja ne painetaan 23 virallisella EU-kielellä. Näin pyritään takaamaan tiedon kulku ja demokraattinen valvonta EU-maiden kansalaisia koskevista asioista päätettäessä.

Uudet Euroopan parlamentin jäseniä koskevat säännöt astuivat voimaan, kun uusi parlamentti aloitti istuntokautensa. Säännöt koskevat kaikkia parlamentin jäsenen työhön kuuluvia asioita. Suurimmat muutokset nykyiseen järjestelmään verrattuna liittyvät edustajien palkkaukseen ja kulukorvauksien maksamiseen.

Tähän asti jäsenvaltiot ovat maksaneet Euroopan parlamentin jäsenten palkan ja palkka on ollut samansuuruinen kuin kansallisten parlamenttien jäsenillä. Palkkaa on verotettu kansallisen tuloverojärjestelmän mukaisesti.

Palkkausjärjestelmän uudistuksen yhteydessä parlamentin puhemiehistö on hyväksynyt EP:n jäsenten kulukorvauksien uudet säännöt, jotka astuvat voimaan samanaikaisesti uuden palkkasäännöstön kanssa.

Uudessa järjestelmässä Euroopan parlamentin jäsenen palkka maksetaan EU:n budjetista. Kaikille EP:n jäsenille maksetaan samansuuruista palkkaa, joka on 38,5 prosenttia EY-tuomioistuimen tuomarin peruspalkasta. Bruttopalkka on 7 956 euroa vuonna 2011.

Edustajanpalkkio on yhteisöverotuksen alaista samalla tavoin kuin EU-virkamiesten palkat. Jäsenvaltioilla on kuitenkin oikeus soveltaa palkkatuloon kansallista verokäytäntöä, kunhan vältetään kaksinkertainen verotus. Jäsenvaltioilla on myös oikeus ottaa edustajanpalkkio huomioon määriteltäessä verotusprosenttia muille tuloille.

Parlamentin jäsenelle korvataan matkoista aiheutuvat kulut, jos matkan tarkoituksena on jäsenen osallistuminen Euroopan parlamentin virallisiin kokouksiin, kuten täysistuntoihin sekä valiokuntien ja työryhmien kokouksiin.

Kulut korvataan matkalippuja ja tositteita vastaan. Matkakulut korvataan lyhyimmän tai käytännöllisimmän matkustustavan mukaan. Matkan pituuden ja keston perusteella maksetaan korvaus, joka on enintään 410 euroa/ matka.

Viranhoitoon liittyvien ulkomaanmatkojen kulujen korvaamiseksi parlamentin jäsenille voidaan maksaa kiinteämääräinen vuosittainen matkakulukorvaus, jonka on tarkoitus korvata matka- ja asumiskulut sekä muut asiaan liittyvät kulut. Korvaus maksetaan lentolipun tai junalipun hinnan perusteella, kun asianmukaiset matkaliput ja tarvittavat tositteet esitetään. Vuosittaisen matkakulukorvauksen määrä on enintään 4 243 euroa.

Lisäksi parlamentin jäsenille maksetaan asianmukaisia tositteita vastaan enintään 24 vuosittaista matkaa kotimaassa.

Euroopan parlamentti maksaa 304 euron suuruisen kiinteämääräisen päivärahan jokaiselta päivältä, jona parlamentin jäsen osallistuu parlamentin viralliseen kokoukseen yhteisön alueella. Päivärahan on tarkoitus korvata asumis- ja ruokailukulut sekä kaikki muut asiaan liittyvät kulut. Euroopan parlamentti maksaa korvauksen vain siinä tapauksessa, että jäsen on allekirjoittanut virallisen läsnäolorekisterin.

Täysistuntojen aikana Euroopan parlamentti pienentää summaa 50 prosenttia niiden jäsenten osalta, jotka eivät ole läsnä puolessa nimenhuutoäänestyksistä, jotka pidetään Strasbourgissa istuntojaksojen aikana tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin sekä Brysselissä istuntojakson toisena päivänä.

Yleinen kulukorvaus on tarkoitettu kattamaan muut kulut, joita parlamentin jäsenille aiheutuu edustajantoimen hoitamisesta. Näitä ovat muun muassa toimiston ylläpitokulut, televiestintäkulut, postikulut sekä tietoliikennelaitteiden hankintaan, käyttöön ja ylläpitoon liittyvät kulut. Korvausta pienennetään 50 prosenttia niiden jäsenten osalta, jotka perusteetta jättävät osallistumatta puoleen yhden istuntokauden aikana (syyskuusta seuraavan vuoden elokuuhun) järjestetyistä täysistunnoista. Yleisen kulukorvauksen määrä on 4 299 euroa kuukaudessa.

Euroopan parlamentin jäsenellä on oikeus valita itselleen yksi tai useampi henkilökohtainen avustaja. Euroopan parlamentti korvaa kulut, jotka aiheutuvat kokonaan ja yksinomaan yhden tai useamman avustajan palkkaamisesta tai näiden palvelujen käyttämisestä. Avustajista aiheutuvia kuluja korvataan enintään 19 709 euroa kuukaudessa.

Euroopan parlamentti maksaa korvauksen joko suoraan avustajalle tai parlamentin jäsenen osoittamalle tilitoimistolle, joka on osittain tai kokonaan vastuussa avustajan asioiden hallinnoinnista, tai palvelujen tarjoajalle.

Lähisukulaisten ja vastaavien henkilöiden palkkaamisesta aiheutuvia kuluja ei korvata.

Parlamentin perustama vapaaehtoinen eläkerahasto jatkaa toimintaansa, mutta palvelee vain niitä entisiä tai nykyisiä parlamentin jäseniä joilla on jo hankitut oikeudet tuohon rahastoon. Uudet jäsenet, jotka aloittavat työnsä uuden säännöstön voimaantulon jälkeen, eivät kuitenkaan voi enää liittyä eläkerahastoon.

• Vaalitulokset 2009
• Naisten osuus parlamentissa
• Poliittiset ryhmät
• Valiokuntatyöskentely
• Euroopan parlamentin jäsenet
• Euroopan parlamentin puhemies
• Euroopan parlamentin jäsenten uusi ohjesääntö (voimaan 2009)