Vaalit 1999
Euroopan parlamentin vaalit järjestettiin 10. - 13. kesäkuuta 1999 ensimmäistä kertaa kaikissa 15 jäsenmaassa yhtäaikaa. Edellisissä vaaleissa kesäkuussa 1994 oli mukana vasta 12 maata, koska nykyisistä jäsenmaista Ruotsi äänesti syyskuussa 1995 sekä Itävalta ja Suomi lokakuussa 1996.
Vuoden 1999 vaalit käytiin poikkeuksellisen kiinnostavassa vaiheessa. Vuoden 1994 vaalien jälkeen Euroopan parlamentti oli saanut huomattavasti uusia valtuuksia ennen muuta lainsäätäjänä. Parlamentin valta ja voimaa selvästi lisäävä Amsterdamin sopimus tuli voimaan juuri vaalikampanjoiden alkuvaiheessa eli 1. toukokuuta 1999.
Osa EU-maista oli ottanut yhteisen rahan, euron, käyttöönsä tammikuussa 1999. Komissio oli joutunut ensi kertaa unionin historiassa eroamaan maaliskuussa 1999 väärinkäytösepäilyjen vuoksi. Balkanilla ja erityisesti Kosovossa jatkunut sota varjosti vaaleja.
Suomessa vaaleja väritti ja keskustelua sävytti myös osaltaan heinäkuun 1999 alussa käynnistynyt EU-puheenjohtajuuskausi.
Kesäkuun 1999 vaaleissa kävi 15 jäsenmaan äänioikeutetuista äänestämässä 49,9 prosenttia. Äänestysvilkkaus jäi siten selvästi alhaisemmaksi kuin aikaisemmissa vaaleissa. Naisten osuus valituista edustajista nousi noin 30 prosenttiin.
Suomessa äänestettiin toista kertaa. Ensimmäiset vaalit olivat lokakuussa 1996, jolloin Suomesta valittiin parlamentin jäsenet vain kahdeksi ja puoleksi vuodeksi.
