Muut EU maat
Euroopan parlamentin vaaleilla on erilainen merkitys ja hyvin erilaiset tulokset eri jäsenmaissa. Yhdeksän ensimmäisen jäsenmaan kansalaiset ovat äänestäneet kaikissa tähän mennessä pidetyissä kuusissa suorissa vaaleissa (1979, 1984, 1989, 1994, 1999 ja 2004). Kesäkuun 2009 vaaleihin osallistui jo 27 jäsenmaata. Koko EU:n äänestysprosentti oli 43.
Muutamissa maissa, Kreikassa, Belgiassa ja Luxemburgissa, EU-vaaleissa on kansallisten vaalien tapaan äänestyspakko, jonka rikkomisesta saattaa seurata sakkorangaistuksia. Niissä onkin noin yhdeksän kymmenestä äänioikeutetusta yleensä käynyt uurnilla. Myös Kyproksella on äänestyspakko mutta ilman sanktioita. Muutamissa jäsenmaissa kansalaiset ovat osallistuneet eurovaaleihin hyvinkin laiskasti. Toisaalta äänestysaktiivisuus 1979-99 on saattanut vaalista toiseen vaihdella suurestikin. Eräissä maissa eurovaalien yhteyteen on myös siirretty kansallisen parlamentin, osavaltioiden tai kunnallisvaaleja.
Euroopan parlamentin jäsenten (euroedustajien, "meppien") määrä vaihtelee Maltan viidestä edustajasta Saksan 99 edustajaan. Mitä suurempi väestö maalla on sitä useampia edustajia sillä on parlamentissa. Väkiluvultaan pienet jäsenmaat ovat kuitenkin saaneet suhteellisesti enemmän paikkoja parlamenttiin kuin mitä väkimäärä edellyttäisi. Siten esimerkiksi Saksalla on yksi paikka noin 800.000 saksalaista kohden, Suomella yksi noin 300.000 suomalaista ja Luxemburgilla yksi noin 75.000 asukasta kohti. Edustajien maakohtainen määrä muuttui 2004, kun mukaan tuli kymmenen uutta jäsenmaata.
Vuoden 1999 vaalituloksiin EU-maissa vaikuttivat myös ajankohtaiset kansalliset ja paikallisetkin teemat.
Euroopan parlamentin roolista ja toiminnasta muissa EU-maissa voi tiedustella muun muassa parlamentin tiedotustoimistoista.
Koko EU:n vaalitulokset julkaistaan Euroopan parlamentin vaalisivuilla.
