Vaalit

Vaalit 2009

Kesäkuussa 2009 Euroopan parlamenttiin valittiin 27 jäsenmaasta yhteensä 736 jäsentä. Näistä uusien meppien osuus on noin puolet. Äänestysprosentti oli koko unionin tasolla 43 prosenttia. Suomesta valittiin parlamenttiin 13 edustajaa äänestysprosentin ollessa 40,3.

Vaalilogot- ja bannerit

Ehdokkaat

Eurooppavaalien ehdokasasettelu päättyi 28.4. Helsingin vaalipiirilautakunnalle ilmoitettiin 241 ehdokasta 13 puolueesta ja yhdestä valitsijayhdistyksestä. Vaalipiirilautakunta vahvisti ehdokasasettelun 7.5.

Vaalikoneet

Vaalisivuja ja blogeja

Linkkejä Eurooppavaaliblogeihin ja vaalisivuille

Euroopan parlamentti Internetissä

Vaalisivuja

Vaaliblogeja

Tietoa ensimmäistä kertaa äänestäville

Vaalit 7.6.2009

Kansalaisilla on mahdollisuus vaikuttaa EU:n päätöksentekoon äänestämällä joka viides vuosi järjestettävissä Euroopan parlamentin vaaleissa. Iso osa kansalaisia koskevista säädöksistä päätetään EU:n tasolla ja parlamentti on yleensä tasavertainen lainsäätäjä jäsenmaiden rinnalla. Euroopan parlamentti on ainoa unionin toimielin, jonka kansalaiset valitsevat suorilla vaaleilla.

Europarlamenttivaalit toimitetaan kussakin jäsenvaltiossa valtion kansallisen vaalilainsäädännön mukaisesti. Tämän lisäksi noudatetaan EU:n vaalisäädöksen määräyksiä, joiden mukaan vaalit on järjestettävä kesäkuussa pitkän viikonlopun aikana kaikissa jäsenmaissa. Vaalipäivät EU:ssa olivat kesäkuun vaaleissa 4.-7.6.2009, jolloin 27 EU:n jäsenvaltion kansalaiset äänestivät Euroopan parlamenttiin 736 jäsentä seuraavaksi viideksi vuodeksi.

Suomessa vaalipäivä oli sunnuntai 7.6.2009. Ennakkoäänestysaika kotimaassa järjestettiin 27.5.-2.6.2009 ja ulkomailla 27.5.-30.5.2009. Kesäkuun vaaleissa Suomesta valittiin Euroopan parlamenttiin 13 jäsentä vaalikaudeksi 2009-2014.

Koko maa yhtenä vaalipiirinä

Koko Suomi on yhtenä vaalipiirinä, joten vaalien ehdokkaat ovat ehdokkaina koko maassa ja äänestäjä voi äänestää suoraan sitä henkilöä, jonka haluaa tulevan valituksi. Ehdolle voivat asettua kaikki Suomen tai muun EU-maan kansalaiset, joilla on vaaleissa äänioikeus. Paikat jaetaan noudattaen suhteellista vaalitapaa. Näin jokainen puolue tai ryhmittymä saa sen määrän edustajia kuin mitä sen vaaleissa saama äänimäärä suhteessa muihin ryhmittymiin edellyttää.

Ehdokkaita vaaleissa voivat asettaa puoluerekisterissä olevat puolueet sekä äänioikeutettujen perustamat valitsijayhdistykset. Kukin puolue voi asettaa enintään 20 ehdokasta. Suomessa ehdokasasettelu päättyi 28.4.2009.

Äänioikeus on jokaisella Suomen kansalaisella, joka on täyttänyt 18 vuotta. Myös muun EU-maan 18-vuotiaat kansalaiset, jotka ovat ilmoittautuneet äänioikeusrekisteriin, voivat äänestää Suomessa. Äänestää voi joko kotivaltiossaan tai siinä maassa jossa asuu. Vaalien käytännön järjestelyistä vastaavat kansalliset viranomaiset. Suomessa järjestäjänä on oikeusministeriö, joka vahvistaa ehdokkaat ja vaalituloksen.

Suorat Eurooppavaalit vuodesta 1979 lähtien

Parlamentti on ainoa unionin toimielin, jonka kokoonpanosta kansalaiset saavat suoraan päättää. Ensimmäiset suorat vaalit järjestettiin vuonna 1979. Edelliset Euroopan laajuiset vaalit pidettiin kesäkuussa 2004. Jäsenmaita oli 25, ja parlamenttiin valittiin 732 jäsentä, joista Suomesta 14 jäsentä. Vuoden 2004 vaaleissa äänestysprosentti Suomessa oli 41,1 prosenttia ja koko EU:ssa 45,5 prosenttia.

Uusi parlamentti aloitti 14.7.2009

Vaalien jälkeen parlamentti valitsee järjestäytymisistunnossaan keskuudestaan puhemiehen ja varapuhemiehet sekä asettaa valiokunnat 2,5 vuodeksi kerrallaan. Puhemies vaihtuu ja puhemiehistön ja valiokuntien kokoonpanoa voidaan muuttaa vaalikauden puolivälissä. Parlamentti valitsi 14.7.2009 pidetyssä järjestäytymisistunnossaan puhemieheksi puolalaisen Jerzy Buzekin.

Jäsenet ryhmittyvät poliittisiin ryhmiin, jotka muodostuvat poliittisten näkemysten, eivät kansallisuuden mukaan. Euroopan parlamentissa on tällä hetkellä 7 poliittista ryhmää.

Lisää aiheesta

Linkit

 .