Rakenne

Tällä hetkellä Euroopan parlamentissa on 754 edustajaa 27 jäsenmaasta. Kunkin jäsenvaltion edustajien lukumäärä on määrätty unionin perussopimuksissa. Vuonna 2001 tehdyn Nizzan sopimuksen mukaisesti suomalaisten jäsenten määrä on laajentuneessa unionissa 13. Vuoden 2007 alussa muuttuneessa kokoonpanossa Suomi sai kuitenkin pitää 14 edustajaansa parlamentin vaalikaudella 2004-2009, koska Bulgaria ja Romania liittyivät Euroopan unioniin kesken kauden.  Euroopan parlamenttiin valittujen jäsenten toimikausi on viisi vuotta, mutta kausien määrä ei ole rajoitettu. Jokaisen vaalikauden puolivälissä parlamentti järjestäytyy uudelleen, esimerkiksi uusimalla poliittisten ryhmien ja valiokuntien johtoa.

Istuntosalissa jäsenet eivät istu kansallisten valtuuskuntien vaan poliittisten ryhmien mukaan. Euroopan parlamentissa on seitsemän poliittista ryhmää sekä sitoutumattomia jäseniä. Ryhmät on muodostettu yli sadasta kansallisesta poliittisesta puolueesta.

Puhemies johtaa parlamentin ja sen elinten toimintaa. Hän johtaa puhetta parlamentin täysistunnoissa sekä puhemiehistön ja puheenjohtajakokouksen kokouksissa. Puhemies edustaa parlamenttia ulospäin.

Puhemiehistö on parlamentin johtoelin, jolla on toimivalta parlamentin talousarvioon sekä hallintoon, henkilöstöön ja organisaatioon liittyvissä asioissa. Puhemiehistöön kuuluu puhemiehen ja 14 varapuhemiehen lisäksi neuvoa-antavina jäseninä viisi kvestoria, jotka vastaavat jäseniä suoraan koskevista hallintoasioista. Puhemiehistön toimikausi on kaksi ja puoli vuotta.

Puheenjohtajakokous, jossa kokoontuvat parlamentin puhemies ja poliittisten ryhmien puheenjohtajat, on poliittinen elin, joka päättää paikkojen jaosta istuntosalissa ja laatii täysistuntojen aikataulut ja esityslistat. Se myös käsittelee valiokuntien puheenjohtajakokouksen suositukset valiokuntien työskentelystä ja istuntojen esityslistoista.

Täysistuntojen valmistelua varten parlamentin jäsenet ovat jakautuneet 20 pysyvään valiokuntaan. Jokaisella valiokunnalla on oma sihteeristö. Valiokunnat laativat ja hyväksyvät mietintöjä lakiehdotuksista ja valiokunta-aloitteisista mietinnöistä. Pysyvien valiokuntien lisäksi parlamentti voi asettaa väliaikaisia valiokuntia ja tutkintavaliokuntia.

Parlamentaariset sekavaliokunnat pitävät yllä suhteita EU:n jäsenyyttä hakevien valtioiden parlamentteihin ja parlamenttien välisistä suhteista vastaavat valtuuskunnat muiden valtioiden parlamentteihin.

Euroopan parlamentin pääsihteeristössä työskentelee virkamiehiä, jotka on valittu kaikissa EU-maissa järjestetyn avoimen hakumenettelyn kautta. Lisäksi poliittisilla ryhmillä on oma henkilöstönsä ja parlamentin jäsenillä omat avustajansa.

 

Aiheeseen liittyvää

Linkit