Parlamentin viikko 18/2024: Euroopan parlamentti jää vaalitauolle

9. kesäkuuta EU-vaalit: Käytä ääntäsi

Seuraaviin EU-vaaleihin on alle kaksi kuukautta. Euroopan parlamentin vaalit eli EU-vaalit järjestetään kesäkuussa 2024. Suomessa varsinainen vaalipäivä on sunnuntai 9. kesäkuuta ja ennakkoon voi äänestää 29.5.–4.6. (ulkomailla 1.–4.6.). Suomesta valitaan tällä kertaa 15 Euroopan parlamentin jäsentä eli meppiä Euroopan parlamenttiin. Euroopan parlamentti on ainoa suorilla vaaleilla valittu EU-toimielin ja EU-vaalit ovat maailman suurimmat rajat ylittävät vaalit. EU-vaaleissa noin 370 miljoonalla eurooppalaisella on mahdollisuus vaikuttaa äänestämällä Euroopan suuntaan ja demokratian tulevaisuuteen.

Euroopan parlamentti pyrkii herättelemään keskustelua vaaleista ja kannustamaan - etenkin nuoria - käyttämään äänioikeuttaan. Parlamentin monikanavaisen vaaliviestinnän kampanjan kärkenä ja tunnisteena on #KäytäÄäntäsi (#AnvändDinRöst). Kampanjan loppuvaihe alkaa Eurooppa-päivän 9. toukokuuta paikkeilla. Viestintäkampanja on puoluepoliittisesti sitoutumaton; sen tavoitteena on jakaa tietoa vaaleista ja kannustaa suomalaisia ja etenkin nuoria äänestämään.

Parlamentin vaalisivuilta (24 kielellä, ml. suomi ja ruotsi) löytyy tietoa EU-vaaleista ja sieltä voi mm. tilata sähköisen äänestysmuistutuksen. Sivusto ohjaa oikeusministeriön vaalit.fi -sivustolle, jolta löytyvät jo koti- ja ulkomaan ennakkoäänestyspaikat. MInisteriö vahvistaa EU-vaalien ehdokasasettelun 10. toukokuuta

Parlamentin kampanjavideo julkaistu

Euroopan parlamentin kampanja äänestysaktiivisuuden kasvattamiseksi alkoi tänään. Kampanjan keskiössä on neljän minuutin pituinen dokumenttielokuva, jossa esiintyvät demokratian tuoman muutoksen omakohtaisesti elämässään kokeneet eurooppalaiset. Katso video täältä.

EU:n vuoden 2004 laajentumisen 20-vuotispäivä
Kymmenen maata liittyi Euroopan unioniin 1. toukokuuta 2004 EU:n historian merkittävimmässä laajentumisessa. Sen kunniaksi parlamentin istuntosali valaistaan 30.4.–1.5. väliseksi yöksi. Lisäksi viime viikolla parlamentti piti juhlaseremonian meppien sekä EU:n ja jäsenmaiden edustajien kanssa. Keskiviikkona Euroopan parlamentin puhemies Roberta Metsola osallistuu Maltalla 20-vuotispäivän juhlallisuuksiin.

Nuori – äänestämällä vaikutat omaan tulevaisuuteesi

Kesäkuun EU-vaalit näyttävät, mihin suuntaan Eurooppa jatkossa kulkee. Äänestämällä meillä kaikilla on mahdollisuus vaikuttaa demokratian tulevaisuuteen - yhdessä noin 370 miljoonan muun eurooppalaisen kanssa. Komission Suomen-edustuston huhtikuun alussa järjestämässä Minun Eurooppani -paneelikeskustelussa kuultiin näkemyksiä siitä, miksi EU:sta kannattaa olla kiinnostunut. EU päättää monista tärkeistä asioista, mutta esimerkiksi toimet ilmastokriisin ratkaisemiseksi jakavat mielipiteitä.

Yliopistotutkija Johanna Vuorelman mielestä hiilineutraalius vuonna 2050 on EU:n tärkein tavoite tulevina vuosina. Kansanedustaja Ville Kauniston (kok.) mielestä keskittyminen yhteen tavoitteeseen antaa liian suppean kuvan EU:n päätöksenteosta. Hänestä kyse on valtavasta murroksesta, jossa ilmastonmuutoksen lisäksi monet muutkin asiat linkittyvät toisiinsa. Euroopan parlamentin jäsen Ville Niinistö (vihr.) puolestaan katsoo, että aivan kaikki kietoutuu ilmastokriisin ratkaisemisen ympärille. Kansanedustaja Katri Kulmuni (kesk.) korosti sellaisten toimien tarvetta, jotka parantavat eurooppalaista toimintaympäristöä. Suomen Perusta -ajatuspajan toiminnanjohtaja Simo Grönroos (ps.) puolestaan totesi, että tavoitteita linjattaessa on muistettava, mitä ne tarkoittavat ihmisille esimerkiksi nousevina asumis- ja polttoainekuluina. Lue lisää.

Täysistunnossa juhlistettiin 24.4. EU:n vuoden 2004 laajentumisen 20-vuotispäivää. EU:n toistaiseksi suurimmassa laajentumisessa unioniin liittyi 10 uutta jäsenmaata.

Viimeksi parlamentissa

Vaalikauden viimeisen täysistunnon 22.–25.4. asialistalla oli ennätysmäärä äänestyksiä, lähes 90 asiakohdasta. Mepit hyväksyivät lakeja muun muassa naisiin kohdistuvan väkivallan torjunnasta, pakkotyöllä valmistettujen tuotteiden kieltämisestä sekä ihmiskaupan torjunnasta ja uhrien suojelusta. Mepit äänestivät myös eurooppalaisen vammaiskortin perustamisesta, kuluttajien oikeudesta korjauttaa ja uudelleenkäyttää tavaroita, rahanpesun torjunnasta sekä ilmansaasteiden vähentämisestä. Parlamentin jäsenet näyttivät vihreää valoa myös pakkausjätteiden vähentämistä, alustatyöntekijöiden työoloja sekä yritysten huolellisuusvelvoitetta koskeville säännöille.

Korjauttamisoikeus kuluttajille. Parlamentti hyväksyi tiistaina kuluttajien korjauttamisoikeutta koskevan uuden direktiivin. Lailla kannustetaan tavaroiden korjaamiseen uuden ostamisen sijaan. Uudistuksella velvoitetaan valmistajia korjaamaan tuote kohtuulliseen hintaan ja kohtuullisessa ajassa lakisääteisen takuuajan jälkeen. Uusilla säännöillä pyritään myös vähentämään jätettä sekä vahvistamaan EU:n korjausmarkkinoita. Tiedote

Kestävät pakkaukset. Mepit hyväksyivät keskiviikkona uudet pakkausjätettä vähentävät säännöt. Säännöistä on päästy jo alustavaan sopuun neuvoston kanssa. Laki velvoittaa muun muassa välttämään turhaa pakkaamista, minimoimaan pakkauksista löytyviä haitallisia aineita sekä varmistamaan pakkausmateriaalien kierrätettävyyden ja uudelleenkäytön. Lain tarkoituksena on torjua jatkuvasti kasvavaa jätemäärää, yhdenmukaistaa sisämarkkinasääntöjä ja edistää kiertotaloutta. Tiedote

Naisiin kohdistuva väkivalta. Mepit hyväksyivät keskiviikkona ensimmäiset EU-säännöt naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan torjumisesta. Direktiivissä säädetään tiukemmista säännöistä verkkoväkivaltaa vastaan, lisäavusta uhreille ja toimista raiskausten ehkäisemiseksi. Säännöillä kriminalisoidaan pakkoavioliitot, naisten sukuelinten silpominen, intiimien kuvien luvaton jakaminen sekä verkkoahdistelu ja -vaaniminen. Lisäksi uhrien oikeussuojaa ja pääsyä terveyspalveluja parannetaan. EU-mailla on kolme vuotta aikaa panna uusi direktiivi täytäntöön. Tiedote

Ilmansaasteet. Keskiviikkona mepit hyväksyivät lain, jolla pyritään vähentämään ilmansaasteita. Parlamentin ja neuvoston aikaisemmin saavuttamassa sovussa asetetaan tiukemmat päästörajat ja -tavoitteet vuodelle 2030. Rajoitukset koskevat useita eri epäpuhtauksia, joilla on todettu olevan vakavia terveysvaikutuksia. EU-maiden eri ilmanlaatuindeksit harmonisoidaan niin, että tulokset olisivat vertailukelpoisia ja julkisia. Saasteista kärsivät voivat jatkossa ryhtyä oikeustoimiin, jos sääntöjä on rikottu. Kansalaiset voivat mahdollisesti myös saada korvauksia päästöjen aiheuttamista terveyshaitoista. Tiedote (eng.)

Rahanpesun torjunta. Mepit hyväksyivät keskiviikkona rahanpesun ja terrorismin torjuntaa tehostavan lakipaketin. Uusien sääntöjen noudattamista valvomaan perustetaan uusi rahanpesutorjuntaviranomainen (AMLA) Frankfurtiin. Kansalliset rahanpesun selvittelykeskukset saavat samalla laajempia valtuuksia tutkintaan ja epäilyttävien liiketoimien keskeyttämiseen. Lakipaketti sisältää myös rahanpesuasetuksen, jonka toisena esittelijänä toimi Eero Heinäluoma (S&D, sd.). Tiedote

Yritysvastuulaki. Mepit hyväksyivät keskiviikkona yritysten huolellisuusvelvoittetta koskevan yritysvastuudirektiivin. Lailla velvoitetaan yrityksiä puuttumaan liiketoimintansa haitallisiin ihmisoikeuksiin ja ympäristöön kohdistuviin vaikutuksiin, kuten lapsityövoimaan, orjuuteen, saastumiseen ja luontokatoon. Laki koskee sekä EU:ssa että sen ulkopuolella toimivia yrityksiä ja emoyhtiöitä, joissa on yli 1000 työntekijää ja yli 450 miljoonan euron liikevaihto. Lain myötä jäsenmaiden tulee lisäksi nimetä valvontaviranomainen, jonka vastuulla on tutkia yritysten toimintaa. Tiedote.

Alustatyöntekijöiden oikeudet. Parlamentti hyväksyi keskiviikkona alustatyöntekijöiden oikeuksia parantavat säännöt. Säännöillä puututaan niin kutsuttuun valeyrittäjyyteen, ja varmistetaan, että alustatyöntekijöiden asema on määritelty oikein. Alustatyöntekijöiden voidaan lähtökohtaisesti olettaa toimivan työsuhteessa, jos tietyt tunnusmerkit täyttyvät. Yksi selkeä tunnusmerkki on, jos työntekijä toimii alustan työnjohdon ja valvonnan alaisena. Direktiivillä puututaan ensimmäistä kertaa myös algoritmien käyttöön työpaikoilla. Algoritmeja ei jatkossa saisi käyttää tekemään päätöksiä työntekijöiden irtisanomisesta. Lain voimaantulo edellyttää vielä EU:n neuvoston hyväksyntää. Tiedote

EU:n talouden ohjausjärjestelmän uudistus. Mepit hyväksyivät tiistaina EU:n talouden ohjausjärjestelmää koskevan uudistuksen. Uudistuksen tavoitteena on kannustaa EU-maita vastuulliseen taloudenpitoon ja vähentämään velkataakkaansa suunnitelmallisesti. Uudistuksilla tuettaisiin investointeja erityisesti keskeisille vihreän ja digitaalisen siirtymän kaltaisille prioriteettialueille. Tiedote

Maatalouspolitiikka. Keskiviikon täysistunnossa mepit hyväksyivät EU:n yhteisen maatalouspolitiikan sääntömuutokset, joilla vähennettäisiin viljelijöiden hallinnollista taakkaa ja lisättäisiin joustavuutta myöntää poikkeuksia maatalouspolitiikan normien noudattamiseen muun muassa äärimmäisten sääolosuhteiden vuoksi. Tiedote

Pakkotyöllä valmistetut tuotteet. Tiistaina mepit hyväksyivät pakkotyöllä valmistettujen tuotteiden myynnin, tuonnin ja viennin kiellon EU:n sisämarkkinoilla. Jäsenvaltiot ja Euroopan komissio voivat jatkossa tutkia epäilyttäviä tavaroita, toimitusketjuja ja valmistajia. Jos tuotteen katsotaan olevan valmistettu pakkotyövoiman avulla, sitä ei voi enää myydä EU:n sisämarkkinoilla ja lähetykset pysäytetään EU:n rajoilla. Tiedote (eng.)

Ihmiskaupan vastaiset toimet. Mepit hyväksyivät tiistaina uusia ihmiskaupan vastaisia toimia ja uhrien suojan parantamista koskevia säädöksiä. Uudistus kriminalisoi muun muassa pakkoavioliitot, laittomat adoptiot ja sijaissynnytyksen hyväksikäytön. Laki sisältää lisätyökaluja lainvalvojille sekä parempia tukikeinoja uhreille. Tiedote (eng.)

Kaupan vapauttamistoimet Ukrainan hyväksi. Täysistunnossa hyväksyttiin tiistaina Ukrainan maataloustuotteiden tullivapauksien jatkaminen vuoden 2025 kesään asti. Neuvoston täytyy vielä hyväksyä säädösehdotus. Osana EU:n viljelijöiden aseman suojelemiseksi toteutettuja toimia komissio voisi tarvittaessa ryhtyä kiireellisiin toimiin, jos Ukrainan tuonti aiheuttaisikin häiriöitä EU:n tai jäsenmaiden markkinoilla. Tiedote (eng.)

Euroopan ydinliikenneverkko. Parlamentin jäsenet hyväksyivät keskiviikkona päivitetyt suunnitelmat edistää EU:n TEN-T-ydinliikenneverkkoa vuoden 2030 loppuun mennessä. EU:n ydinliikenneverkko koostuu rautateistä, maanteistä sekä sisävesi- ja merenkulkuteistä, jotka ovat yhteydessä toisiinsa satamien ja terminaalien kautta. Muun muassa Rail Baltica, joka kulkee Varsovasta Tallinnaan (ja epäsuorasti Helsinkiin) on yksi TEN-T-ydinverkon nykyisistä hankkeista. Tiedote (eng.)

Terveysdata. Keskiviikkona mepit hyväksyivät uuden eurooppalaisen terveysdata-alueen luomisen. Alueen luominen helpottaisi terveysdatan siirtämistä EU-maiden välillä sujuvasti ja turvallisesti. Samalla parannettaisiin potilaiden pääsyä itseään koskevaan terveysdataan ja mahdollistettaisiin anonymisoidun datan tutkimuskäyttöä. Potilaat voivat halutessaan myös estää pääsyn terveystietoihinsa. Tiedote (eng.)

Venäjän vaikuttamisyritykset. Torstain täysistunnossa mepit hyväksyivät päätöslauselman, jossa tuomitaan kaikki pyrkimykset puuttua eurooppalaisiin demokraattisiin prosesseihin. Mepit vaativat, että sekaantumisyritysten on johdettava seurauksiin ja kehottavat neuvostoa asettamaan pakotteita Venäjän hallinnon tukemille tiedotusvälineille, mediaorganisaatioille ja henkilöille. Päätöslauselman taustalla on Venäjän laajojen vaikuttamisyritysten paljastuminen. Mepit pyytävät EU:n poliittisilta johtajilta sekä EU-mailta nopeita ja tiukkoja toimia Venäjän vaikuttamisyritysten vastustamiseksi. Tiedote

Muita aiheita. Vaalikauden viimeisessä täysistunnossa käsiteltiin lisäksi Venäjän presidentinvaalien tulosta, Lähi-idän tilannetta, Unkarin oikeusvaltiotilannetta, huhtikuun ylimääräisen Eurooppa-neuvoston lopputulemia, Länsi-Balkanin kumppanien rahoitustukea sekä vuoden 2004 EU-laajentumisen 20. vuosipäivää. Asialistalla olivat myös eettisten standardien elimen perustaminen, nettonollateknologia, EU:n vammaiskortin luominen, kybersolidaarisuus, EU:n gigabitti-infrastruktuurilaki, sisämarkkinoiden kriisivalmius- ja koordinointijärjestelmä, liikennerikkomusten rajat ylittävät seuraamukset, EU:ssa myytävien tuotteiden ekosuunnittelu sekä EU:n maksupalvelut. Lue lisää

Puhemiehen viikko. Puhemies Roberta Metsola tapasi maanantaina komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin. Keskiviikkona Metsola johti EU:n vuoden 2004 laajentumisen 20. vuosipäivän juhlatilaisuutta täysistunnossa. Puhemiehen sivut (eng.)

Kotimaan ja Eurooppasalin tapahtumia

Yleisöluentosarja: Alustat, teknologiat ja vaikuttaminen - utopiat ja dystopiat.

Faktabaari ja Aalto-yliopiston informaatiovaikuttamisen kurssi järjestävät keväällä 2024 yhdessä yleisöluentosarjan otsikolla ”Alustat, teknologiat ja vaikuttaminen – utopiat ja dystopiat”. Yhdeksänosainen luentosarja loppuu 21.5. Luennot julkaistaan tallenteina Faktabaarin verkkosivuilla. Tallenteet ovat saatavilla aina luentopäivää seuraavasta päivästä viikon ajan. Luentojen aiheet ja aikataulu

Eurooppa-päivä Narinkkatorilla 4.5.

Tervetuloa mukaan Eurooppa-päivän kansanjuhlaan 4.5. Narinkkatorille sekä 7.5. Helsingin keskustakirjasto Oodiin! Tapahtumat ovat kaikille avoimia ja maksuttomia. Varsinaista Eurooppa-päivää vietetään helatorstaina 9.5. Eurooppa-päivän tapahtumat järjestävät Euroopan komission Suomen-edustusto, Euroopan parlamentin Suomen-toimisto, valtioneuvoston kanslian Eurooppatiedotus, Eurooppanuoret ry sekä Eurooppalainen Suomi ry.

Eurooppa-päivää juhlistetaan Narinkkatorilla 4.5. monipuolisella kulttuuri- ja musiikkiohjelmalla sekä eduskuntapuolueiden puheenjohtajien suurella EU-vaalitentillä klo 16.30. Tapahtumassa kuullaan myös komissaari Jutta Urpilaisen haastattelu klo 14.40. 

Merkittävä eurooppalaisia yhdistävä asia on jalkapallo. Narinkkatorilla kuullaan Jalkapallon pelaajayhdistyksen puheenjohtajan Panu Aution, jalkapallolegenda Essi Sainion sekä somevaikuttajien ja Gilla FC:n pelaajien Ilari Mettälän ja Nino Ärlingin keskustelu urheilun arvovaikuttamisesta. Koko päivän mukana ovat jalkapallotaiteilijat Freestyle Finlandista. Freestyle-jalkapalloa pääsee myös kokeilemaan päivän tempputyöpajoissa.

Tapahtuma huipentuu muusikko Aliisa Syrjän konserttiin. Aliisan sävellykset ja tekstit vievät mukanaan jonnekin sinne, missä surun ja onnen rajat ovat häilyvät ja mannerlaatat jyrisevät jalkojen alla.

Narinkkatorin EU-vaalitorilla pääset nauttimaan koko päivän ajan viihdyttävästä ohjelmasta, osallistumaan partiolaisten EU-aiheiseen telttapakohuonepeliin, tapaamaan sometähtiä Nino Ärlingiä ja Ilari Mettälää klo 18.30–19.00 sekä tutustumaan puolueiden EU-vaaliehdokkaisiin ja järjestöjen tarjontaan. Lisätietoa Eurooppa-päivän ohjelmasta.

Eurooppa-päivä Oodissa 7.5.

Euroopan rauhan ja yhtenäisyyden päivää 9.5. vietetään etukäteen myös 7.5. keskustakirjasto Oodissa perinteikkään asiaohjelman merkeissä. Oodin 3. kerroksessa on luvassa keskustelua ja asiantuntijapaneeleita Suomesta, Euroopasta, Euroopan unionista sekä lähestyvistä EU-vaaleista.

Ohjelma käynnistyy klo 8.30 eurooppaministeri Anders Adlercreutzin puheenvuorolla ja haastattelulla. Klo 11.00 keskustellaan puolestaan näin EU-vaalien edellä siitä, mitkä ovat näkymät Euroopan parlamentin seuraavalle vaalikaudelle 2024–2029 ja millaista EU-politiikkaa on odotettavissa. Keskusteluun osallistuvat Euroopan parlamentin varapuhemies Heidi Hautala, Eurooppa-tutkimuksen professori Johanna Kantola Helsingin yliopistosta sekä Ulkopoliittisen instituutin EU-ohjelmajohtaja Juha Jokela. Klo 12.00 alkavassa keskustelussa entiset pääministerit Paavo Lipponen ja Jyrki Katainen keskustelevat visioistaan Suomesta osana Euroopan unionia.

Lisäksi ohjelmassa on keskusteluja taloudesta ja työelämästä, keinoista vahvistaa nuorten osallistumista, digiajan demokratiasta, muuttoliikkeestä, EU:n roolista naisten oikeuksien vauhdittajana sekä nuorten näkökulmasta tuleviin EU-vaaleihin.

Tervetuloa vierailemaan myös Oodin katutason ständeillä ja EU@Oodi-näyttelytilassa sekä Kansalaistorin “20 vuotta yhdessä” -valokuvanäyttelyssä! Lisätietoa Eurooppa-päivän ohjelmasta.

Tervetuloa mukaan juhlistamaan Eurooppa-päivää Helsingissä ja muualla Suomessa! Euroopan parlamentti avaa jälleen ovensa Eurooppa-päivän kunniaksi Brysselissä 4.5. ja Luxemburgissa 9.5. - lue lisää täältä

7.–13.5. Valokuvanäyttely: EU’s Big Bang 2004 - A short photographic journey back in time

Euroopan unioniin liittyi 1. toukokuuta 2004 kertaheitolla kymmenen uutta jäsenmaata: Kypros, Latvia, Liettua, Malta, Puola, Slovakia, Slovenia, Tšekki, Unkari ja Viro. Tämä on ollut EU:n suurin laajentuminen sekä väkimäärällä että maiden lukumäärällä mitattuna. Kyseisten jäsenmaiden suurlähetystöt järjestävät osana Eurooppa-päivän ohjelmaa valokuvanäyttelyn juhlistaakseen big bang -laajentumisen 20-vuotispäivää. Näyttelyyn kootut valokuvat vievät matkalle vuoteen 2004 ja tuovat esiin tuolloin vallinneen muutoksen ja optimismin hengen EU:n politiikassa. Näyttely on esillä 7.–13.5. Helsingin Kansalaistorilla keskustakirjasto Oodin edustalla.

13.5. EU-vaalikeskustelu seksuaali- ja lisääntymisterveydestä Eurooppasalissa

Euroopan unionilla on valtaa vaikuttaa seksuaalioikeuksien toteutumiseen sekä Euroopassa että globaalisti. Miten meppiehdokkaat edistäisivät seksuaalioikeuksia Euroopan parlamentissa? Millaisia keinoja mepeillä on taistella seksuaalioikeuksien vastaista liikettä vastaan? Entä miten EU voi edistää seksuaalioikeuksia myös ulkopolitiikassaan?

Tervetuloa seuraamaan meppiehdokkaiden paneelikeskustelua seksuaali- ja lisääntymisterveydestä ja -oikeuksista 13. toukokuuta klo 14–16 Eurooppasalissa Väestöliiton ja Naisasialiitto Unionin järjestämässä EU-vaalipaneelissa. Paneelissa ovat mukana Sirpa Pietikäinen (EPP, kok.), Lauri Laitinen (ps.), Perttu Jussila (vihr.), Jussi Saramo (vas.) ja Eva Biaudet (rkp.). Panelistien lista täydentyy. Tilaisuuden alustaa Euroopan parlamentin jättävä Silvia Modig (vas.) ja juontaa Ida Erämaa. Ilmoittaudu mukaan tästä ja lisätietoja

Eurooppa on kotisi -EU-vaalikiertue yhdeksällä paikkakunnalla touko-kesäkuussa
Kesäkuun EU-vaalit lähestyvät vauhdilla ja kampanjointi ympäri Euroopan kiihtyy. Eurooppalainen Suomi ry yhteistyökumppaneineen järjestää touko-kesäkuussa 2024 EU-vaalien alla Eurooppa on kotisi -kiertueen, jonka tarkoituksena on tuoda suomalainen yhteiskunnallinen kenttä yhteen keskustelemaan ajankohtaisista EU-teemoista, tiedottaa kansalaisille Eurooppaan ja Euroopan unioniin liittyvistä kysymyksistä sekä rohkaista kaikkia käyttämään äänioikeuttaan kesän EU-vaaleissa. Kiertue alkaa 4.5. Narinkkatorilla ja 7.5. Helsingin keskustakirjasto Oodissa Eurooppa-päivän juhlinnan yhteydessä. Kiertueen tapahtumiin on maksuton ja vapaa pääsy. Tutustu kiertueen tilaisuuksien ohjelmaan.

Voit tilata viikkokirjeen täysversion sähköpostiisi osoitteesta ephelsinki@europarl.europa.eu

Tietoja käytetään vain tiedotteiden lähettämistä varten. Tietoja ei välitetä kolmansille osapuolille.