Euroopan parlamentin Suomen-tiedotustoimiston evästekäytäntö

Käytämme evästeitä parantaaksemme sivujemme käytettävyyttä. Emme kerää mitään henkilötietoja, vain tilastotietoja Google Analytics –ohjelmaa varten. Jos haluat estää evästeiden käytön tietokoneellasi, tutustu sivuun www.aboutcookies.org.

Jatka
 
 
 

Jäsenet

Meppien ja avustajien yhteystiedot

Euroopan parlamentin jäsenet unionin 28 jäsenvaltiosta edustavat yli 500 miljoonaa Euroopan unionin kansalaista. Unionin kansalaiset ovat vuodesta 1976 lähtien valinneet suorilla kansanvaaleilla parlamentin jäsenet viiden vuoden toimikaudelle. Parlamentin jäsenistä käytetään yleisesti "meppi"-nimitystä, joka tulee englanninkielisestä lyhenteestä "MEP" eli Member of the European Parliament.

Euroopan unionin kansalaiset valitsivat toukokuun 2014 vaaleissa uudet edustajat parlamentin seuraavalle viisivuotiskaudelle 2014-2019. Nykyisessä parlamentissa Euroopan unionin kansalaisia edustaa 751 jäsentä.

Naisten osuus Euroopan parlamentin jäsenistä on kasvanut joka vaaleissa. Nykyisellä vaalikaudella 2014-2019 mepeistä 37 prosenttia on naisia. Suomea parlamentissa edustaa seitsemän naista ja kuusi miestä.

Meppien työ parlamentissa vaikuttaa unionin kansalaisten jokapäiväiseen elämään kaikilla politiikka-aloilla.

Poliittiset ryhmät

Suomesta valitut jäsenet eivät muodosta erityistä "Suomi-ryhmää", vaan he sijoittuvat parlamentissa toimiviin poliittisiin ryhmiin. Parlamentissa on edustettuna yli 180 kansallista poliittista puoluetta, jotka ovat muodostaneet monikansallisia poliittisia ryhmiä. Poliittisia ryhmiä on parlamentissa tällä hetkellä seitsemän. Lisäksi on sitoutumattomia jäseniä.

Suomesta Kokoomuksen edustajat kuuluvat nykyisellä kaudella 2014-2019 EPP-ryhmään, SDP:n edustajat S&D-ryhmään, Perussuomalaiset ECR-ryhmään sekä Keskustan ja RKP:n edustajat ALDE-ryhmään. Lisäksi Suomesta vihreiden edustaja kuuluu Greens/EFA-ryhmään ja vasemmistoliiton edustaja GUE/NGL-ryhmään.

Ryhmien lyhenteet tulevat englannin- tai ranskankielisistä nimistä. Ryhmien lukumäärä ja jäsenmäärät voivat muuttua vaalikauden aikana useitakin kertoja loikkausten tai uusien ryhmien perustamisten myötä.

Poliittisilla ryhmillä on keskeinen rooli parlamentin työskentelyssä esimerkiksi lainsäädäntö- ja budjettiasioissa. Poliittiset ryhmät ovat myös avainasemassa parlamentin puhemiehen ja muiden johtohenkilöiden valinnassa.

Parlamentin puhemies

Parlamentin puhemies ohjaa kaikkia parlamentin toimintoja, johtaa puhetta täysistunnoissa ja vahvistaa talousarvion. Hän edustaa parlamenttia kansainvälisissä yhteyksissä ja suhteissa muihin unionin toimielimiin.

Parlamentin puhemiehen toimikausi kestää kaksi ja puoli vuotta, mikä vastaa puolta vaalikautta. Jokaisen vaalikauden puolivälissä parlamentti järjestäytyy uudelleen esimerkiksi uusimalla poliittisten ryhmien ja valiokuntien johtoa sekä puhemiehistön. Sama henkilö voidaan kuitenkin nimittää uudeksi toimikaudeksi.

Toukokuun 2014 parlamenttivaaleissa valitut mepit äänestivät 1. heinäkuuta 2014 Strasbourgissa pidetyssä järjestäytymisistunnossa uuden parlamentin puhemieheksi jatkokaudelle S&D-ryhmän puheenjohtajan saksalaisen Martin Schulzin. Martin Schulz toimi parlamentin puhemiehenä myös edellisen kaksi- ja puolivuotiskauden tammikuusta 2012 kesäkuuhun 2014 saakka.

Valiokunnat ja valtuuskunnat

Keskeinen osa parlamentaarikon työstä tehdään erikoistuneissa valiokunnissa, jotka laativat mietintöjä. Mepit äänestävät valiokuntien mietinnöistä täysistunnossa.

Valiokunnat kokoontuvat yksi tai kaksi kertaa kuukaudessa Brysselissä. Kukin parlamentin jäsen kuuluu varsinaisena jäsenenä tavallisesti yhteen valiokuntaan ja varajäsenenä toiseen valiokuntaan.

Lisäksi jäsen kuuluu sekavaliokuntiin tai valtuuskuntiin, jotka hoitavat parlamentin suhteita kolmansiin maihin. Valiokunta- ja valtuuskuntapaikkoja voidaan muuttaa viisivuotiskauden puolivälissä.

Parlamentti voi myös perustaa alivaliokuntia ja väliaikaisia erityisvaliokuntia käsittelemään erityisiä ongelmia. Lisäksi parlamentti voi asettaa tutkintavaliokunnan, jos yhteisön oikeutta on rikottu tai sen soveltamiseen liittyy epäkohtia.

Nykyisellä vaalikaudella 2014-2019 parlamentin jäsenet ovat jakautuneet kahteenkymmeneen valiokuntaan ja kahteen alivaliokuntaan.

Parlamentin työskentely

Parlamentin jäsenet työskentelevät suuren osan ajastaan Brysselissä, Belgiassa, missä kokoontuvat parlamentin valiokunnat ja poliittiset ryhmät. Parlamentin kotipaikka on Strasbourgissa, Ranskassa, jossa parlamentti pitää noin viikon mittaiset täysistunnot 12 kertaa vuodessa. Brysselissä pidetään ylimääräisiä täysistuntoja eli ns. mini-istuntoja. Parlamentin pääsihteeristö toimii Luxemburgissa.

Täysistunnot ovat avoimia yleisölle ja tiedotusvälineiden edustajille. Myös valiokuntien työskentely on pääosin julkista. Parlamentin mietinnöt ja muut asiakirjat ovat julkisia ja ne painetaan 24 virallisella EU-kielellä. Näin pyritään takaamaan tiedon kulku ja demokraattinen valvonta EU-maiden kansalaisia koskevista asioista päätettäessä.

Euroopan parlamentin jäseniä koskevat uudet säännöt

Uudet Euroopan parlamentin jäseniä koskevat säännöt astuivat voimaan 14.7.2009 nykyisen parlamentin aloitettua istuntokautensa. Säännöt koskevat kaikkia parlamentin jäsenen työhön kuuluvia asioita. Suurimmat muutokset aikaisempaan järjestelmään verrattuna liittyivät edustajien palkkaukseen ja kulukorvauksien maksamiseen.

Vuonna 2009 voimaan astuneet säännöt määrittivät kaikille mepeille yhteiset palkat, jotka maksetaan EU:n yhteisestä budjetista. Aiemmin jäsenvaltiot maksoivat Euroopan parlamentin jäsenten palkan ja palkka oli samansuuruinen kuin kansallisten parlamenttien jäsenillä. Meppien palkkaa verotettiin kansallisen tuloverojärjestelmän mukaisesti.

Täten sääntöuudistus teki meppien työstä läpinäkyvämpää.

Palkan maksaa EU - jäsenvaltioilla mahdollisuus verottaa

Heinäkuusta 2009 lähtien Euroopan parlamentin jäsenen palkka on maksettu EU:n budjetista. Kaikille EP:n jäsenille maksetaan samansuuruista palkkaa, joka on 38,5 prosenttia EY-tuomioistuimen tuomarin peruspalkasta. Meppien bruttopalkka 7957 euroa/kk on pysynyt samana vuodesta 2009 lähtien.

Edustajanpalkkio on yhteisöverotuksen alaista samalla tavoin kuin EU-virkamiesten palkat. Jäsenvaltioilla on kuitenkin oikeus soveltaa palkkatuloon kansallista verokäytäntöä, kunhan vältetään kaksinkertainen verotus. Jäsenvaltioilla on myös oikeus ottaa edustajanpalkkio huomioon määriteltäessä verotusprosenttia muille tuloille.

Matkakulut korvataan todellisten aiheutuneiden kulujen perusteella

Parlamentin jäsenelle korvataan matkoista aiheutuvat kulut, jos matkan tarkoituksena on jäsenen osallistuminen Euroopan parlamentin virallisiin kokouksiin, kuten täysistuntoihin sekä valiokuntien ja työryhmien kokouksiin.

Kulut korvataan matkalippuja ja tositteita vastaan. Matkakulut korvataan lyhyimmän tai käytännöllisimmän matkustustavan mukaan. Matkan pituuden ja keston perusteella maksetaan korvaus, joka on enintään 400 euroa/ matka.

Vuosittainen matkakulukorvaus ja matkat kotimaassa

Viranhoitoon liittyvien ulkomaanmatkojen kulujen korvaamiseksi parlamentin jäsenille voidaan maksaa kiinteämääräinen vuosittainen matkakulukorvaus, jonka on tarkoitus korvata matka- ja asumiskulut sekä muut asiaan liittyvät kulut. Korvaus maksetaan lentolipun tai junalipun hinnan perusteella, kun asianmukaiset matkaliput ja tarvittavat tositteet esitetään. Vuosittaisen matkakulukorvauksen määrä on enintään 4 243 euroa.

Lisäksi parlamentin jäsenille maksetaan asianmukaisia tositteita vastaan enintään 24 vuosittaista matkaa kotimaassa.

Päiväraha

Euroopan parlamentti maksaa 304 euron suuruisen kiinteämääräisen päivärahan jokaiselta päivältä, jona parlamentin jäsen osallistuu parlamentin viralliseen kokoukseen yhteisön alueella. Päivärahan on tarkoitus korvata asumis- ja ruokailukulut sekä kaikki muut asiaan liittyvät kulut. Euroopan parlamentti maksaa korvauksen vain siinä tapauksessa, että jäsen on allekirjoittanut virallisen läsnäolorekisterin.

Täysistuntojen aikana Euroopan parlamentti pienentää summaa 50 prosenttia niiden jäsenten osalta, jotka eivät ole läsnä puolessa nimenhuutoäänestyksistä, jotka pidetään Strasbourgissa istuntojaksojen aikana tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin sekä Brysselissä istuntojakson toisena päivänä.

Yleinen kulukorvaus

Yleinen kulukorvaus on tarkoitettu kattamaan muut kulut, joita parlamentin jäsenille aiheutuu edustajantoimen hoitamisesta. Näitä ovat muun muassa toimiston ylläpitokulut, televiestintäkulut, postikulut sekä tietoliikennelaitteiden hankintaan, käyttöön ja ylläpitoon liittyvät kulut. Korvausta pienennetään 50 prosenttia niiden jäsenten osalta, jotka perusteetta jättävät osallistumatta puoleen yhden istuntokauden aikana (syyskuusta seuraavan vuoden elokuuhun) järjestetyistä täysistunnoista. Yleisen kulukorvauksen määrä on 4 299 euroa kuukaudessa.

Euroopan parlamentin jäsenten avustajille maksettavat korvaukset

Euroopan parlamentin jäsenellä on oikeus valita itselleen yksi tai useampi henkilökohtainen avustaja. Euroopan parlamentti korvaa kulut, jotka aiheutuvat kokonaan ja yksinomaan yhden tai useamman avustajan palkkaamisesta tai näiden palvelujen käyttämisestä. Avustajista aiheutuvia kuluja korvataan enintään 19 709 euroa kuukaudessa.

Euroopan parlamentti maksaa korvauksen joko suoraan avustajalle tai parlamentin jäsenen osoittamalle tilitoimistolle, joka on osittain tai kokonaan vastuussa avustajan asioiden hallinnoinnista, tai palvelujen tarjoajalle.

Lähisukulaisten ja vastaavien henkilöiden palkkaamisesta aiheutuvia kuluja ei korvata.

Parlamentin perustama vapaaehtoinen eläkerahasto

Parlamentin perustama vapaaehtoinen eläkerahasto jatkaa toimintaansa, mutta palvelee vain niitä entisiä tai nykyisiä parlamentin jäseniä joilla on jo hankitut oikeudet tuohon rahastoon. Uudet jäsenet, jotka ovat aloittaneet työnsä uuden säännöstön voimaantulon jälkeen, eivät kuitenkaan voi enää liittyä eläkerahastoon.

Linkit